Joku laulaa ”I want to be forever young”. Jossain elämänvaiheessa siltä voi tuntuakin. Kuitenkin vanheneminen on väistämätöntä. Eli kuinka siis suhtautua vanhenemiseen? Onko se väistämätön hyvä vai paha elämässämme? Esimerkiksi kauneusleikkauksilla voidaan häivyttää jossain määrin vanhenemisen mukanaan tuomia muutoksia ihossa ja kehossa. Mutta vaikka kuinka haluaisimme juosta pakoon ikää, väistämättä joka päivä olemme päivän vanhempia kuin edellisenä päivänä. Sanonta kuuluu, että jalka ei nouse enää samalla tavalla kuin nuorena. Ja se on myös totta, että kävelyn hidastuminen kertoo vanhenemisesta. Samoin monilla hiukset alkavat harmaantua jo 40-vuotiaana. Myös näköaisti useilla heikentyy ja monenlaiset pikkuvaivat tulevat osaksi päiväjärjestystä ikääntymisen myötä. Vanheneminen on siis osittain luopumista siitä terveydestä, kauneudesta ja voimasta, jotka kuuluvat nuoruuteen. Mutta onko vanhenemisessa jotain myönteistä? On paljonkin. Iän karttuessa karttuvat myös elämänkokemukset, niin hyvät kuin pahat, jotka välttäisimme, jos vain voisimme. Mutta kummastakin edellä mainitusta hyvässä tapauksessa voi oppia, kartuttaa elämänkokemusta ja parhaassa tapauksessa ne antavat kantajalleen viisautta, ymmärrystä ja muuttuvat tyyneksi mieleksi. Vanhenemiseen liittyä myös pelkoa yksin jäämisestä ja myös pärjäämisestä. Iän karttuminen ja sen tuomat muutokset vaikuttavat meihin monella tapaa niin fyysisesti, henkisesti kuin myös sosiaalisesti.
Miltä vanheneminen tuntuu?

(Visited 126 times, 1 visits today)